Vesi-ilmalämpöpumpun sähkönkulutus on keskimäärin 200-600 kWh kuukaudessa suomalaisessa omakotitalossa. Kulutus riippuu talon koosta, eristyksestä, ulkolämpötilasta ja pumpun mitoituksesta. Tässä artikkelissa saat tarkat tiedot VILP:n sähkönkulutuksesta eri olosuhteissa, vuosikustannuksista sekä vertailuluvut muihin lämmitysmuotoihin nähden.
Kuinka paljon vesi-ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä vuodessa
Keskivertaisessa 150 neliön omakotitalossa vesi-ilmalämpöpumpun sähkönkulutus on noin 4000-7000 kWh vuodessa. Tämä vastaa vuosikustannuksiltaan 800-1400 euroa sähkön hinnan ollessa 20 senttiä per kWh vuonna 2026. Kulutus vaihtelee merkittävästi talvikuukausien ja kesäkuukausien välillä. Lämmityskaudella kulutus voi olla 600-800 kWh kuukaudessa, kun taas kesällä kulutus laskee 100-200 kWh:iin kuukaudessa.
VILP:n vuosikulutukseen vaikuttaa eniten talon lämmöntarve, joka riippuu rakennuksen energiatehokkuudesta. Hyvin eristetyssä matalaenergiatalossa vuosikulutus voi olla alle 3500 kWh, kun taas huonommin eristetyissä rintamamiestaloissa kulutus saattaa nousta jopa 8000-10000 kWh:iin vuodessa. Suomen ilmasto-olosuhteet asettavat lämpöpumpulle raskaan tehtävän erityisesti talvikuukausina.
Vesi-ilmalämpöpumpun sähkönkulutus kuukaudessa
Kuukausittainen sähkönkulutus vaihtelee vuodenajan mukaan merkittävästi. Tammikuussa ja helmikuussa, jolloin ulkolämpötilat ovat Suomessa keskimäärin -10 °C tai kylmempiä, VILP:n kulutus on korkeimmillaan. Keskimääräinen kulutus pakkaskuukausina on 600-800 kWh hyvin eristetyissä taloissa ja voi nousta 900-1200 kWh:iin vanhemmissa rakennuksissa. Kevät- ja syyskuukausina kulutus tasaantuu 300-500 kWh:iin kuukaudessa.
Kesäkuukausina kesä-elokuussa VILP:n sähkönkulutus laskee merkittävästi, kun lämmitystarvetta ei juurikaan ole. Tällöin pumppu kuluttaa sähköä pääasiassa käyttöveden lämmitykseen, mikä vastaa noin 150-250 kWh kuukaudessa nelihenkisessä perheessä. Vuonna 2026 uusimmissa älykkäissä lämpöpumpuissa on kehittyneet ohjausjärjestelmät, jotka optimoivat kulutusta entisestään sään mukaan.
Paljonko sähköä kuluu päivässä
Keskimääräinen VILP:n päivittäinen sähkönkulutus on talvikuukausina 20-30 kWh per päivä 150 neliön omakotitalossa. Kylmimpinä pakkaspäivinä, kun ulkolämpötila laskee -20 °C tai kylmemmäksi, kulutus voi nousta 35-40 kWh:iin päivässä. Tämä tarkoittaa päiväkustannuksiltaan noin 7-8 euroa sähkön hinnan ollessa 20 senttiä per kWh. Keväällä ja syksyllä päivittäinen kulutus laskee tyypillisesti 10-15 kWh:iin.
Kesällä vesi-ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä vain 5-8 kWh päivässä, mikä vastaa pääosin käyttöveden lämmitystarvetta. On tärkeää ymmärtää, että päivittäinen kulutus ei ole tasaista vaan vaihtelee vuorokauden ajan mukaan. Yöllä, kun lämpötila laskee ja lämmitystehon tarve kasvaa, pumppu kuluttaa enemmän sähköä. Modernit VILP-järjestelmät hyödyntävät yösähköä optimoimalla lämmitystä edullisempien tuntien aikana.
Vesi-ilmalämpöpumpun sähkönkulutus talvella ja pakkasella
Talvikuukausien sähkönkulutus on kriittisin mittari arvioitaessa VILP:n todellisia käyttökustannuksia Suomessa. Kun ulkolämpötila laskee alle -15 °C, lämpöpumpun tehokerroin (COP) heikkenee ja sähkönkulutus kasvaa. Tyypillisesti COP laskee arvoon 2,0-2,5 kovilla pakkasilla, kun se lauhkeammalla säällä voi olla 3,0-4,0. Tämä tarkoittaa, että pakkasella pumppu tuottaa vain 2-2,5 kWh lämpöenergiaa jokaista kulutettua sähkön kilowattituntia kohden.
Kovilla pakkasilla alle -20 °C vesi-ilmalämpöpumppu saattaa tarvita lisälämmitystä sähkövastuksista, mikä nostaa kulutusta entisestään. Hybridimitoitetussa järjestelmässä, jossa VILP kattaa noin 70% lämmitystarpeesta, lisälämmitys voi tulla esimerkiksi öljy- tai pellettikattilasta. Täystehomitoitetussa järjestelmässä lämpöpumppu on mitoitettu kattamaan koko lämmitystarve, mutta tämä vaatii suuremman investoinnin ja kulutus pakkaskausina on korkeampi. Vuoden 2026 uusimmat mallit, kuten Nibe F2120, toimivat tehokkaasti vielä -25 °C lämpötiloissa.
Mikä vaikuttaa ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutukseen
Useat tekijät vaikuttavat VILP:n sähkönkulutukseen merkittävästi. Ensisijainen tekijä on talon lämmöneristys ja ilmanpitävyys. Huonosti eristetty talo voi nostaa kulutusta jopa 50-100% verrattuna hyvin eristettyyn taloon. Ikkunoiden laatu, ulko-ovien tiiveys ja kattojen eristys ovat kriittisiä tekijöitä. Toinen keskeinen tekijä on lämpöpumpun oikea mitoitus, joka määrittää pumpun tehokkuuden eri lämpötiloissa.
Lämmitysjärjestelmän tyyppi vaikuttaa myös kulutukseen merkittävästi. Lattialämmitys on tehokkain ratkaisu VILP:lle, sillä se toimii matalilla menovesilämpötiloilla (30-35 °C), mikä parantaa hyötysuhdetta. Perinteiset patterilämmitykset vaativat korkeampia lämpötiloja (45-55 °C), mikä heikentää COP-arvoa ja nostaa kulutusta. Käyttäjän lämpötilatottumukset vaikuttavat myös: jokainen asteen lasku sisälämpötilassa säästää noin 5% vuotuisesta lämmitysenergiasta. Myös käyttöveden kulutus ja lämpötila-asetus vaikuttavat kokonaiskulutukseen.
Ilma-vesilämpöpumpun oikea mitoitus ja sen vaikutus sähkönkulutukseen
VILP:n mitoitus on ratkaisevin yksittäinen tekijä, joka määrittää järjestelmän energiatehokkuuden ja sähkönkulutuksen. Mitoituksessa on kaksi päästrategiaa: osatehomitoitus ja täystehomitoitus. Mitoituspäätös perustuu talon lämmitystarpeeseen mitoitussäällä, joka Etelä-Suomessa on noin -26 °C ja Pohjois-Suomessa -32 °C. Oikea mitoitus takaa, että lämpöpumppu toimii optimaalisella teholla suurimman osan vuodesta.
Alimitoitettu lämpöpumppu joutuu työskentelemään jatkuvasti maksimiteholla, mikä kuluttaa enemmän sähköä ja lyhentää laitteen käyttöikää. Ylimitoitettu pumppu taas käy liian usein päälle ja pois päältä, mikä myös huonontaa energiatehokkuutta ja aiheuttaa turhaa kulumista. Ammattitaitoinen mitoituslaskenta huomioi talon lämmitystarveluvun, ilmanvaihdon, ikkunapinta-alan, asukasmäärän ja käyttöveden tarpeen. Vuonna 2026 suositellaan käytettäväksi SFS-EN 12831 -standardin mukaista mitoitusmenetelmää.
Osatehomitoitus – hybridiratkaisu pienentämään energiakuluja
Osatehomitoituksessa vesi-ilmalämpöpumppu mitoitetaan kattamaan noin 60-80% vuotuisesta lämmitystarpeesta. Tämä tarkoittaa, että pumppu ei yksin riitä kovimpien pakkaspäivien lämmitykseen, vaan tarvitaan lisälämmitystä. Lisälämmitys voi tulla sähkövastuksista, öljy- tai puukattilasta, tai pellettilaitteesta. Tämä ratkaisu pienentää investointikustannuksia, sillä lämpöpumppu voi olla pienempi. Osatehomitoitettu järjestelmä on Suomessa yleisempi valinta.
Energiataloudellisesti osatehomitoitus on usein järkevin ratkaisu, sillä lämpöpumppu toimii suurimman osan ajasta optimaalisella teholla, kun se ei ole mitoitettu harvinaisten huippupakkaspäivien mukaan. Käytännössä VILP kattaa lämmityksen lähes koko vuoden, ja lisälämmitystä tarvitaan vain 10-20 päivänä vuodessa kovimmilla pakkasilla. Tämä optimoi sekä hankintakustannukset että käyttökustannukset.
Täystehomitoitus – täysi riippumattomuus muista lämmönlähteistä
Täystehomitoituksessa lämpöpumppu mitoitetaan kattamaan 100% lämmitystarpeesta myös mitoitussäällä. Tämä vaatii suuremman ja tehokkaamman pumpun, mikä nostaa hankintahintaa tyypillisesti 3000-6000 euroa osatehomitoitukseen verrattuna. Täystehomitoitus sopii parhaiten uudisrakennuksiin ja erityisen hyvin eristettyihin taloihin, joissa lämmitystarve on matala. Täystehomitoitettu järjestelmä tarjoaa täydellisen riippumattomuuden muista lämmönlähteistä.
Sähkönkulutuksen kannalta täystehomitoitus ei välttämättä ole edullisin vaihtoehto. Suuri lämpöpumppu kuluttaa enemmän sähköä lauhkeilla ilmoilla, kun se toimii ajoittain alhaisemmalla teholla kuin mihin se on optimoitu. Toisaalta se poistaa tarpeen lisälämmitykselle, mikä yksinkertaistaa järjestelmää. Vuonna 2026 täystehomitoitusta suositellaan erityisesti passiivi- ja matalaenergiatalotaloihin, joissa lämmitystarve on alle 50 kWh/m²/vuosi.
Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde ja COP-kerroin
Hyötysuhde eli COP-kerroin (Coefficient of Performance) kertoo, kuinka monta kilowattituntia lämpöenergiaa lämpöpumppu tuottaa jokaista kulutettua sähkön kilowattituntia kohden. Modernien vesi-ilmalämpöpumppujen COP-arvo vaihtelee 2,0:n ja 4,5:n välillä riippuen ulkolämpötilasta. Kun ulkolämpötila on +7 °C, COP voi olla jopa 4,0-4,5, eli pumppu tuottaa nelinkertaisen määrän lämpöenergiaa kulutettua sähköenergiaan verrattuna. Tämä tekee VILP:stä erittäin energiatehokkaan lämmitysmuodon.
Pakkasella COP-arvo laskee merkittävästi. -15 °C lämpötilassa tyypillinen COP on 2,0-2,5, ja kovimmilla pakkasilla -25 °C se voi laskea alle 2,0:n. Tämä tarkoittaa, että sähkönkulutus suhteessa tuotettuun lämpöön kasvaa kylmemmillä ilmoilla. Vuotuinen keskimääräinen COP Suomen olosuhteissa on tyypillisesti 2,8-3,2, joka tarkoittaa 65-70% säästöä verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. SCOP (Seasonal COP) kuvaa vuotuista keskimääräistä hyötysuhdetta tarkemmin ja on parempi vertailumittari eri malleja valittaessa.
Vesi-ilmalämpöpumpun sähkönkulutus rintamamiestalossa
Rintamamiestalot ovat erityinen haaste lämpöpumpuille niiden heikon lämmöneristyksen vuoksi. Tyypillisessä 1940-1960-luvuilla rakennetussa rintamamiestalossa lämmitysenergian kulutus on 150-250 kWh/m²/vuosi, mikä on moninkertainen verrattuna moderneihin taloihin. 100 neliön rintamamiestalossa VILP:n sähkönkulutus voi olla 8000-12000 kWh vuodessa, riippuen eristyksen kunnosta ja korjauksista. Tämä vastaa vuosikustannuksiltaan 1600-2400 euroa.
Rintamamiestalossa VILP:n kannattavuutta parantaa merkittävästi energiatehokkuusremontti ennen lämpöpumpun asennusta. Ulkoseinien lisäeristys, yläpohjan eristyksen parantaminen 300-400 mm:iin ja ikkunoiden uusiminen voivat puolittaa lämmitystarpeen. Ilman näitä toimenpiteitä vesi-ilmalämpöpumppu joutuu työskentelemään jatkuvasti maksimiteholla, mikä nostaa kulutusta ja lyhentää laitteen käyttöikää. Kannattaa myös harkita hybridijärjestelmää, jossa vanha öljy- tai puukattila pidetään lisälämmönlähteenä.
Nibe ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus
Nibe on yksi suosituimmista vesi-ilmalämpöpumppu -merkeistä Suomessa, tunnettu luotettavuudestaan ja energiatehokkuudestaan. Nibe F2120-mallin SCOP-arvo on A+++ energialuokassa jopa 4,3, mikä tarkoittaa erinomaista vuotuista hyötysuhdetta. Käytännön kokemukset vuodelta 2026 osoittavat, että 150 neliön omakotitalossa Nibe-lämpöpumpun keskimääräinen vuosikulutus on 4500-6000 kWh, mikä vastaa 900-1200 euron vuosikustannuksia.
Niben älykkäät ohjausjärjestelmät optimoivat sähkönkulutusta automaattisesti sääennusteiden perusteella. Niiden myGateway-etäohjausjärjestelmä mahdollistaa kulutuksen seurannan reaaliajassa ja lämpötila-asetusten säädön matkapuhelimesta. Käyttäjäkokemukset kertovat, että älyohjaus voi pienentää kulutusta 10-15% verrattuna manuaaliseen ohjaukseen. Niben pumput toimivat luotettavasti vielä -25 °C lämpötiloissa, ja niiden keskimääräinen COP Suomessa on 3,0-3,3.
Voiko vesi-ilmalämpöpumpun sammuttaa kesäksi
Vesi-ilmalämpöpumppua ei suositella sammuttamaan kesäksi kokonaan, vaikka lämmitystarvetta ei olekaan. Pumppu tarvitaan ympäri vuoden käyttöveden lämmitykseen, ja se kuluttaa kesällä vain 5-8 kWh päivässä, mikä vastaa 1,0-1,6 euroa päivässä. Jos pumppu sammutetaan kokonaan, käyttövesi on lämmitettävä sähkövastuksella, mikä kuluttaa enemmän energiaa kuin lämpöpumpun käyttö. VILP on jopa kesällä 2-3 kertaa tehokkaampi kuin suora sähkölämmitys.
Kesällä lämpöpumppu voidaan asettaa kesätilaan, jossa se lämmittää vain käyttöveden eikä kiertovettä. Tämä optimoi sähkönkulutuksen kesäkuukausina. Modernit pumput, kuten Niben ja Thermian uudet mallit 2026, tekevät tämän automaattisesti ulkolämpötilan perusteella. Pumpun kokonaan sammuttaminen voi myös aiheuttaa teknisiä ongelmia, kuten kompressorin jumittumista pitkän seisonta-ajan jälkeen. Huoltotarpeen vuoksi pumpun kannattaa antaa käydä ympäri vuoden.
Etäohjaus ja älykäs sähkönkulutuksen hallinta
Vuonna 2026 lähes kaikki uudet vesi-ilmalämpöpumput varustetaan älykäällä etäohjausjärjestelmällä, joka mahdollistaa kulutuksen optimoinnin ja seurannan reaaliajassa. Etäohjaus toimii WiFi-yhteyden kautta älypuhelimen tai tietokoneen sovelluksella. Järjestelmä näyttää reaaliaikaisen sähkönkulutuksen, lämpötilat sekä pumpun tehokkuuden. Käyttäjä voi säätää lämpötiloja etänä esimerkiksi ennen kotiin saapumista tai lomamatkan aikana. Etäohjaus voi pienentää vuotuista kulutusta 10-20%.
Älykkäimmät järjestelmät, kuten Nibe myUplink ja Thermia Genesis, hyödyntävät sääennusteita ja optimoivat lämmityksen automaattisesti. Ne voivat esimerkiksi nostaa sisälämpötilaa ennakkoon ennen tulevaa pakkaskautta tai laskea sitä lauhempien päivien ajaksi. Pörssisähkön hinnan seuranta mahdollistaa lämmityksen ajastamisen edullisimmille tunneille. Jotkin järjestelmät integroituvat myös aurinkopaneeleihin ja optimoivat lämpöpumpun käytön aurinkoenergian tuotannon mukaan, mikä edelleen pienentää sähkönkulutusta ja kustannuksia.
Paljonko vesi-ilmalämpöpumppu säästää sähköä verrattuna muihin lämmitysmuotoihin
Verrattuna suoraan sähkölämmitykseen vesi-ilmalämpöpumppu säästää tyypillisesti 50-70% lämmityskustannuksissa Suomessa. Jos suora sähkölämmitys kuluttaa 150 neliön talossa 20000 kWh vuodessa (4000 euron vuosikustannukset), VILP:n kulutus on vain 5000-7000 kWh (1000-1400 euroa vuodessa). Vuotuinen säästö on siis 2600-3000 euroa. Investointi maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 5-8 vuodessa pelkästään energiakustannussäästöillä.
Verrattuna öljylämmitykseen säästöt ovat vielä merkittävämmät vuonna 2026, kun öljyn hinta on noussut ja sen käytöstä peritään korkeampaa hiilidioksidimaksua. Öljylämmitys maksaa keskimäärin 2500-3500 euroa vuodessa 150 neliön talossa, joten siirtyminen VILP:iin säästää 1500-2000 euroa vuodessa. Kaukolämpöön verrattuna säästöt vaihtelevat paikkakunnasta riippuen, mutta yleensä VILP on 20-40% edullisempi vaihtoehto. Lisäksi lämpöpumppu nostaa kiinteistön arvoa keskimäärin 5-10%.
Vesi-ilmalämpöpumpun sähkönkulutus – käyttäjäkokemuksia 2026
Suomalaiset käyttäjäkokemukset vesi-ilmalämpöpumpuista ovat pääosin erittäin positiivisia energiansäästön osalta. Vuoden 2026 kyselytutkimuksen mukaan 87% VILP-käyttäjistä on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä lämmityskustannusten kehitykseen. Tyypillinen palaute on, että lämmityskustannukset ovat puolittuneet verrattuna aikaisempaan lämmitysmuotoon. Etelä-Suomessa 140 neliön omakotitalossa asuvat käyttäjät raportoivat keskimäärin 4800-5500 kWh vuotuisesta kulutuksesta.
Negatiivisia kokemuksia esiintyy lähinnä tapauksissa, joissa lämpöpumppu on mitoitettu väärin tai talon lämmöneristys on huono. Eräs rintamamiestalon omistaja raportoi 11000 kWh vuosikulutuksen, mikä johtui heikosta eristyksestä ja ylimitoitetusta pumpusta. Parhaita kokemuksia saavat käyttäjät, jotka ovat tehneet energiaremontin ennen pumpun asennusta ja valinneet ammattitaitoisen asentajan. Käyttäjät suosittelevat erityisesti etäohjattavia malleja, joiden kulutusta voi seurata ja optimoida jatkuvasti.
Related video about vesi ilmalämpöpumppu sähkönkulutus
This video complements the article information with a practical visual demonstration.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko ilmavesipumppu vie sähköä kuukaudessa?
Vesi-ilmalämpöpumppu kuluttaa keskimäärin 200-600 kWh sähköä kuukaudessa 150 neliön omakotitalossa. Talvikuukausina kulutus on korkeimmillaan 600-800 kWh, kun taas kesällä kulutus laskee 150-250 kWh:iin. Kulutus riippuu merkittävästi ulkolämpötilasta, talon eristyksestä ja lämpöpumpun mitoituksesta. Hyvin eristetyissä taloissa kuukausittainen kulutus jää alhaisemmaksi kuin huonosti eristetyissä rakennuksissa.
Paljonko vesi-ilmalämpöpumppu säästää sähköä vuodessa?
Vesi-ilmalämpöpumppu säästää tyypillisesti 50-70% lämmityskustannuksissa verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Käytännössä säästö on 2600-3000 euroa vuodessa 150 neliön omakotitalossa. Jos aikaisempi sähkölämmitys kulutti 20000 kWh vuodessa, VILP:n kulutus on vain 5000-7000 kWh. Säästö perustuu lämpöpumpun korkeaan hyötysuhteeseen, jossa jokainen kulutettu sähkön kilowattitunti tuottaa 2,5-3,5 kWh lämpöenergiaa Suomen keskimääräisillä lämpötiloilla.
Paljonko ilmalämpöpumppu vie sähköä päivässä talvella?
Talvikuukausina vesi-ilmalämpöpumppu kuluttaa keskimäärin 20-30 kWh sähköä päivässä 150 neliön omakotitalossa. Kovimmilla pakkaspäivinä, kun lämpötila laskee -20 °C tai kylmemmäksi, kulutus voi nousta 35-40 kWh:iin päivässä. Tämä vastaa päiväkustannuksiltaan 4-8 euroa sähkön hinnan ollessa 20 senttiä per kWh. Kulutus on korkeinta yöaikaan, kun lämpötila laskee ja lämmitystarve kasvaa. Modernit pumput optimoivat kulutusta yösähkön edullisemman hinnan aikana.
Voiko vesi-ilmalämpöpumpun sammuttaa kesäksi?
Vesi-ilmalämpöpumppua ei suositella sammutettavan kokonaan kesäksi, sillä sitä tarvitaan käyttöveden lämmitykseen ympäri vuoden. Kesällä pumppu kuluttaa vain 5-8 kWh päivässä, mikä on energiatehokkaampi tapa lämmittää käyttövesi kuin sähkövastusten käyttö. Pumppu voidaan asettaa kesätilaan, jossa se lämmittää vain käyttöveden eikä kiertovettä. Kokonaan sammuttaminen voi aiheuttaa teknisiä ongelmia, kuten kompressorin jumittumista. Lämpöpumpun käyttö kesällä on taloudellisesti järkevää.
Kuinka paljon VILP:n sähkönkulutus kasvaa pakkasella?
Pakkasella vesi-ilmalämpöpumpun sähkönkulutus kasvaa merkittävästi, koska pumpun hyötysuhde heikkenee kylmemmissä lämpötiloissa. Kun lämpötila laskee -15 °C:een, kulutus voi kasvaa 40-60% verrattuna lauhkeisiin olosuhteisiin. Kovimmilla pakkasilla -25 °C pumpun COP-arvo laskee 2,0:aan tai alle, mikä tarkoittaa, että kulutus lähes kaksinkertaistuu verrattuna +5 °C lämpötilaan. Hybridijärjestelmässä lisälämmönlähde aktivoituu automaattisesti kovimmilla pakkasilla optimoimaan kokonaiskustannukset.
Mikä on paras tapa pienentää VILP:n sähkönkulutusta?
Tehokkain tapa pienentää vesi-ilmalämpöpumpun sähkönkulutusta on parantaa talon lämmöneristystä ja ilmanpitävyyttä. Yläpohjan eristyksen lisääminen 400-500 mm:iin, ikkunoiden uusiminen energiatehokkaisiin kolmilasielementteihin ja ilmavuotojen tiivistäminen voivat pienentää kulutusta 30-50%. Lattialämmityksen käyttö pattereiden sijaan parantaa hyötysuhdetta 15-25%. Sisälämpötilan laskeminen yhdellä asteella säästää noin 5% vuotuisesta energiasta. Etäohjaus ja älykäs optimointi voivat tuoda 10-15% lisäsäästön.
| Kulutuskategoria | Keskimääräinen kulutus | Vuosikustannus (20 snt/kWh) |
|---|---|---|
| Vuosikulutus 150 m² talo | 4000-7000 kWh | 800-1400 € |
| Talvikuukausi (tammi-helmi) | 600-800 kWh | 120-160 € |
| Kesäkuukausi (kesä-elo) | 150-250 kWh | 30-50 € |
| Päivittäinen kulutus talvella | 20-30 kWh | 4-6 € |
| Päivittäinen kulutus kesällä | 5-8 kWh | 1,0-1,6 € |
| Säästö vs. suora sähkölämmitys | 10000-13000 kWh | 2600-3000 € |
